Korruption riskikohteet 2010-luvun Suomessa

Tässä Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa selvitettiin korruptiolle alttiita aloja ja tilanteita Suomessa. Alat ja tilanteet voivat viitata sekä yhteiskunnan sektoreihin että korruptiivisen toiminnan luonteeseen. Korruptio nähdään tässä tutkimuksessa vastuullisen aseman väärinkäyttönä yksityiseksi eduksi. Määritelmä sisältää lahjonnan lisäksi myös muuta korruptiivista toimintaa. Tutkimuksen empiirisissä osissa kartoitettiin ensin korruption riskikohteita tutkimus- ja tilastotietojen perusteella. Korruption piirteitä näissä riskikohteissa selvitettiin tarkemmin 15 teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa korruptioriskien kartoittamiseksi käytiin ensin läpi aihepiirin aiempaa tutkimuskirjallisuutta, poliisi- ja oikeustilastoja sekä kotimaisia ja kansainvälisiä kyselytutkimuksia. Tarkempaan analyysiin valikoituja kohteita olivat julkiset hankinnat, rakennusala ja yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen toiminta. Ne nousivat esille laajalti kansainvälisissä ja kotimaissa lähteissä. Havainnot ja arviot korruptioriskeistä liittyivät sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoihin. Useat asiantuntijat nostivat esille, että sallitun ja kielletyn rajapinta ei ole aina selvä. Haastatteluaineistojen analyysissä tuli esille monia teemoja, jotka yhdistävät tarkasteltuja riskikohteita. Ensimmäisenä poikkileikkaavana teemana havaittiin niin sanotut intressikonfliktit. Niitä voivat olla esimerkiksi suosinta eri muodoissaan, hyvä veli -verkostot, maan tapa ja esteellisyydet. Toisena yhdistävänä tekijänä havaittiin, että asiantuntijoiden arviot korruptioriskeistä liittyivät useimmiten liike-elämän ja viranomaisten toiminnan rajapintaan. Kolmantena kokonaisuutena nousi esille se, että korruptioriskit liittyvät pienkorruption (esim. katukorruptio) asemesta yleensä suuremman mittaluokan korruptioon (esim. rakenteellinen korruptio). Myös korruption torjunnassa eri kohdealoilla havaittiin yhteisiä piirteitä. Avoimuutta korostettiin osana julkishallinnon toimintaa ja eettisiä käytäntöjä. Toinen korruption torjuntaa koskeva yhdistävä kokonaisuus liittyy prosesseihin, joilla korruptioepäilyjä havaitaan, paljastetaan ja valvotaan. Tutkimushankkeessa kertyi runsaasti kehittämisehdotuksia tarkastelun kohteeksi valikoiduilta riskialoilta. Esitettyjen kehittämistoimien avulla olisi mahdollista parantaa muun muassa hallinnon toimivuutta ja avoimuutta, tietoisuutta korruptiosta, epäasiallisen toiminnan tunnistamista, lainsäädäntöä, viranomaiskäytäntöjä, alakohtaisia torjuntatoimia sekä valvontamekanismeja.

This study, conducted by the Police University College, investigated Finnish sectors and situations susceptible to corruption. Sectors and situations can either mean sectors of Finnish society, or indicate the nature of corrupt activities. Collectively, these are referred to as corruption risk areas. In this study, corruption is defined as the misuse of a position of responsibility for private gain. This definition includes bribery and other forms of corruption. The empirical section of this study began by analysing corruption risk areas on the basis of researchbased information and statistical data. A close examination was performed of the characteristics of corruption in these risk areas in 15 theme-based interviews. In this study, corruption risks were first analysed by performing a review of earlier research publications, police and court statistics and Finnish and international surveys. The following areas were selected for closer analysis: public procurement, construction and urban planning, and political activities. These were frequently highlighted in international and Finnish sources. Observed and estimated corruption risks involved both private and public actors. Several experts noted that the line between what is accepted and prohibited is not always clear. Analysis of the expert interviews revealed several themes connecting the risk areas selected for examination. The first cross-cutting theme observed was conflicts of interests. Examples include various forms of favouritism, old boy networks, local customs and legal hindrances. Another connecting theme lay in the fact that expert assessments of corruption risks often concerned the interface between the public and private sectors. The third theme concerned the fact that corruption risks are less often connected to petty corruption (e.g. street-level corruption) than to grand corruption (e.g. structural corruption). Efforts to prevent corruption in various sectors also had similar characteristics. Transparency was emphasised as part of public administration and ethical practices. Another theme concerns the processes involved in detecting, revealing and monitoring suspected corruption. This research project yielded plenty of suggestions for improvement in the risk areas selected for examination. Some suggestions have already been raised in public discussions. The improvements proposed in this report could, for example, improve issues such as the efficiency and transparency of administration, corruption awareness, the identification of improper conduct, legislation, administrative practices, sector-specific anti-corruption measures and control mechanisms.